Paras perusta radiaattorin tarkimpaan valintaan on ammattimainen lämmitysprojekti. Jos projektia ei ole käsillä, patterin mitoitus voi perustua lämmitettävän huoneen tilavuuteen, lämmitysveden syöttölämpötilaan, lämmitysveden poistolämpötilaan, huoneen lämpötilaan ja rakennuksen eristystasoon.

Rakennuksen osa, johon radiaattoria suunnitellaan, on tärkeä – esimerkiksi porraskäytävissä ja autotallissa ei todennäköisesti ole tarpeen saavuttaa yhtä korkeita sisälämpötiloja kuin asuintiloissa.

Nyrkkisääntö on, että asuintilojen tehonkulutus on 20–40 W/m³ (yleisten 2,5 m kattojen tapauksessa se tarkoittaa 50–100 W/m²), jossa 20 W/m³ on erittäin hyvin eristetty uusi talo ja 40 W/m³ on ränsistynyt rakennus.

Yleensä radiaattori on järkevää ylimitoittaa hieman, jotta vältetään lämmitystehon väheneminen, joka johtuu radiaattorin sisäpinnalle ajan myötä kerrostuvan kalkin aiheuttamasta tehon vähenemisestä.

Radiaattorin asennuksessa tarvitaan ehdottomasti radiaattorin kannattimia (joko seinä- tai lattiakannattimet – kannattaa selvittää, sisältyvätkö kannattimet radiaattorin hintaan vai onko ne ostettava lisämaksusta), ilmausruuvi ja umpitulpat. Lisäksi on suositeltavaa varustaa radiaattori sulkuventtiilillä (pohjaliitännällä varustetun radiaattorin tapauksessa, ns. H-venttiilillä). Termostaatti on asennettava energiansäästön saavuttamiseksi.

Radiaattorin nopeamman huonontumisen syy on yleensä virheellinen asennus ja käyttö – esimerkiksi keskuslämmityspatteri on liitetty käyttöveden piiriin tai lämmitysjärjestelmän lämmitysvettä vaihdetaan, mikä aiheuttaa korroosiota. Radiaattorin nopeamman heikentymisen syynä voi olla myös sallittua korkeampi käyttöpaine.

Jos huoneen lämpötila ei ole suositeltua matalampi, termostaatti on sulkenut radiaattorin lämmitysveden sisäänvirtauksen, koska huone ei tarvitse enempää lämmitystä eikä radiaattorin tarvitsekaan olla lämmin.

Jos huoneen lämpötila on kuitenkin suositeltua alhaisempi, syitä voi olla monia:

• Radiaattori voi olla tukossa – kalkkipitoinen vesi aiheuttaa radiaattorissa kalkkia, joka vähentää lämmittimen lämmönluovutusta. Tällöin lämmitysjärjestelmän huuhtelu helpottaa ongelmaa, mutta yli 15 vuotta vanhan lämmittimen tapauksessa huuhtelu ei välttämättä auta.
• Radiaattorin venttiili on kiinni – venttiili on avattava.
• Radiaattoriin on päässyt ilmaa – ilma rajoittaa lämmitysveden kiertoa. Ilma voidaan poistaa ilmausventtiilin kautta.
• Radiaattori on epätasaisen lämmin – syynä on joko tukkeutuminen tai pieni lämmitysveden kierto. Toisessa tapauksessa on otettava yhteyttä lämmitysjärjestelmän ylläpitäjään.
• Radiaattorin teho ei ole riittävä kyseiselle huoneelle (on valittu liian pieni lämmitin).
• Lämmitysjärjestelmään ei ole asennettu kiertopumppua tai lämmitysveden kiertosuunta on väärä – on konsultoitava lämmitysjärjestelmän ylläpitäjää tai putkimiestä.
• Termostaattiventtiili on tukossa – on konsultoitava lämmitysjärjestelmän ylläpitäjää tai putkimiestä.

Suurin osa pattereista on päällystetty jauhemaalilla, mikä tarkoittaa, että maalaaminen on sallittua jauhemaalin kanssa yhteensopivalla maalilla ottaen huomioon lämmitysjärjestelmässä käytettävä lämpötila. Ennen maalausta kannattaa konsultoida radiaattorin maahantuojaa.

Radiaattorin pinta, joka on yleensä päällystetty jauhemaalilla, voidaan puhdistaa vain miedoilla pesuaineilla maalipinnan vaurioitumisen estämiseksi. Radiaattorin sisäiset konvektiivipinnat voidaan puhdistaa pitkävartisilla staattisilla harjoilla.

Kun vesi laajenee jäätyessään, se nostaa radiaattorin paineen sallitun rajan yli, mikä voi aiheuttaa muutoksia radiaattorin vesikanavien muodossa, värin halkeilua, hitsien repeämistä jne. Sulaessaan jäätynyt radiaattori vuotaa eikä ole enää käyttökelpoinen.

Tiloissa, joissa lämpötila laskee talvella alle 0 °C (kellarit, autotallit, tuulikaapit jne.), voi olla veden jäätymisen vaara. Tällöin on tarkoituksenmukaista lisätä lämmitysveden virtauksen lämpötilaa ja kiertoa. Radiaattorin sulkuventtiiliä ei saa sulkea radiaattorin jäätymisen estämiseksi. Jos jäätymisriski on edelleen todellinen, lämmitysveteen kannattaa lisätä pakkasenkestäviä aineita.